Ledivalot

Jostakin olin saanut päähäni laittaa ledivaloja käyttöön kottin. Paikka oli vielä auki, mutta kuitenkin. Löysin Tarjoustalosta sellaisen 5 ledivalon setin. Jokainen valo sisälsi 6 lediä. Ledissä on se ongelma, että sen keila on hyvin kapea. Paitsi jos ostat niitä kalliimpia malleja. Valotehokin on pienissä lampuissa muodollinen. Mutta ne kestää, eikä vie sähköä, joten niitä voi käyttää surutta. Kunhan ei odota niiltä liikoja. No joka tapauksessa ostin sellaisen setin tietämättä mitä minä sillä teen.

Liukuovien takatilan valaistus oli tarkoitus hoitaa jotenkin. Olin varautunut siihen laittamalla pistorasian sinne ja katkaisimen sille. Takatilaan en saanut valaistusta, mutta niille ledivaloille kuitenkin. Päätin laittaa ne tasaisin välein liukuovien päälle sojottamaan alaspäin. mutta miten sen tekisin? Katto on viettävä, joten sen vietäväksi ei valoja kannata laittaa. Paitsi jos haluaa valoläiskät pitkin lattioita. EI auttanut muuta kuin alkaa suunnittelemaan valoille kehyksiä. Mistäs muusta koneeton rakentaja niitä tekee kuin puusta. Yllättävän vaikeata oli löytää 30 mm puuporan terä. Lamppu tarvitsi sellaisen upotusta varten. Sitten piti miettiä sen kehyksen kiinnittäminen. Haaveenani oli saada kiinnitys piilotetuksi. Ja sen saisi sinne 30 mm reiän pohjalle.

Sitten se ripustus sinne sisään kiinnitystä varten... Oli siinä miettimistä - niin pieni palikka. Onneksi ensimmäisen onnistuneen prototyypin jälkeen homma oli pelkkää kopioimista. Kuvista toivottavasti näkyy osien rakenteen.

Lopulta kaikki asiat loksahti paikoillen ja kiinnitys/asennus sujui kommelluksitta. Huomaa, että ledivalot käyttävät heikkovirtaa, eli muuntajia. Siispä sen voi asentaa itse. Minusta niistä tuli hienot. Taitavat olla päällä aina kun hämärää riittää!

Liukuovi

Liukuovien valmiiksi saattaminen oli myös aikaa vievää puuhaa. Ajatus minulla oli jo, mutta toteutus ei ollut selvää. Sitä sitten pohdittiin kuukausia. EN halunnut aloittaa, että joutuisin pitämään viikkoja taukoa miettiessäni teknistä toteutusta. Yksi niistä on lattian käyryys, eli alakiskon päädyt ovat lattiassa ja keskiosa enenmmäön tai vähemmän ilmassa. Järkeilin, että ei u-profiilin ei olisi hyvä kaartua lattian mukaan. Asiahan voi olla täysin toisin, mutta niin oletan. Tein jopa graafisen piirroksen lattian korkeuseroista. Lopulta päätin, että nostan pienillä puupalikoilla profiilia niin, että se on suunnilleen suorassa vinossa. Lattianhan viettää toiseen laitaan, joten profiili on lattian mukaan tasaisesti vinossa.

Jahka sain alakiskon paikoilleen,( se muodostuu kahdesta u-profiilista, joissa molemmissa kulkee joko yksi tai kaksi ovea) pystyin tähtäämään yläkiskon kohdalleen. Tämä alakisko oli kaiken aikaan tulppana, etten voinut alkaa oven tekoa muualta - paitsi itse ovista. Ne tein kapeista laudoista taulunkehyksen tyyliin. Ne makasivatkin odottamassa asennustaan pitkään. Niihin ei ollut edes kangasta valittuna. Päätin, että ovia tulee kolme ja kiskoja vain kaksi. Yleensä joka ovelle on oma kisko. Profiili oli sen verran hintavaa, että köyhäilin hieman. Nyt jälkikäteen huomaan, että omissa kiskoissa on puolensa. Mutta näitä ovia ei käytetä päivittäin.

Ovien kokoa piti oikein kynän ja paperin kanssa miettiä. Okei korkeus oli selvä, mutta kahden oven tuli olla samanlevyisiä ja yhden vähän kapeampi. En enää muista minkä vuoksi, mutta oletan sen liittyneen kahteen kiskoon ja siihen, että kapeampaa ovea pidetään enemmän auki.

Itse kankaan valinta olikin suhteellisen helppoa - tai miten sen nyt ottaa. Emme käyneet kangaskaupassa kuin pari kertaa, kun oikea löytyi. Alkuperäinen ajatukseni oli, että siinä olisi painettuna meidän perheen jäsenten kasvot, mutta se ajatus hylättiin aika pian. Hyvä niin. Sen jälkeen asia oli aika auki. Ajattelimme, että jokainen ovi olisi yksivärinen ja erivärinen.

Toimme kaupasta kaksi kangaspalaa, josta toinen oli harmaa, aika karheapintainen. TOinen oli jo lopullinen kangas; harmaasävyinen kivikko. Lienee verhokangas. Aika nopeasti viehätyimme tähän kivikankaaseen ja siihen, että laitetaan jokainen ovi samalla. Nytpä meillä on sitten kivikko seinässä !

Laitan vielä 5 ledivaloa kankaan yläpuolelle valaisemaan kangasta ja lattiaa.

Lasitiili-ikkuna

Jouluun kiirehtiminen toikin lievän remonttiväsymyksen, kuinkas muutenkaan. Sitä kesti sitten kuukausikaupalla. Tämänkin ikkunan kokoaminen ja viimeistely kesti kuukausia. Tekemäni aukko tuli liian kapeaksi, joten jouduin veistämään puuta, jotta saatiin tiilit sisään. Tilan ahtauden vuoksi saumojen täyttämisestä tuli aika sotkuiseksi puuhaa. Sanna sai sen tuntea toimissaan.

Hyvä siitä tuli ja tekee tehtävänsä hyvin, jahka saadaan se ovi joskus paikoilleen.

Käyttöönottotarkastus

Olimme päättäneet, että jouluksi tila pitää saada käyttöön. Niinpä varasimme tarkistuspäivä joulukuun puolenvälin tienoille. Johon tuli tarkastaja ja isännöitsijä.

Käyttöönotto sujui ihan hyvin. Tosin takapakkina oli, ettei tilaa voida hyväksyä huoneeksi, koska sisääntulokorkeus jää alle 190 cm. Jolakin kattoikkunan strategisella sijoituksella sen voisi kiertää, mutta liekö sen väärti. Toisin sanoen asunnon myynti-ilmoituksessa huonetta ei voi laskea muiden huoneiden joukkoon. Neliöt voi. Kaikkea ei voi saada...


Lopputarkastus on joskus kun raskennuslupa lopullisesti raukeaa tai muut luvan saaneet ovat tehneet omanksa valmiiksi. Se lienee kaukana tulevaisuudessa.