aukon seinä

Rakennamme aukon ympärille seinän, jotta saamme oven aukon suulle. Teen sen 15cm villan mukaan ja tuplalevyn jommallekummalle puolelle tai molemmille. Katsos yritän eristää tilan niin, ettei sieltä vuoda ääntä läpi. Tosin laitamme 14 lasitiiltä antamaan valoa portaiden yläpäähän, eli "porstuaan" Tämä osa seinästä voi torpetoida koko jutun. Sitten pännii, jos näin käy. En tiedä lasitiilien äänieristysominaisuuksia.

Seinälle tulee valokatkaisija varastotilaa varten, ettei tartte pimeässä sohia hyllyjä. Ehkä siitä tulee tunnelmavaloa myös itse tilaan.

Kuvia ei ollut kuin tämä yksi, mutta lisään myöhemmin lisää.

päätyseinän ikkuna-aukko

Päätyseinäkin on nyt villoitettu ja ikkunakin on paikoillaan. Vasen sivu on 3-5 mm sisempänä, mutta ekakertalaisen tuuria ei voi välttää.

Ikkunapellin sain tänään, juuri ennen kun illalla alkoi sataa. Tosin räystäs on niin lähellä, että sada jää kauas seinästä. Ikkuna on n. 17 cm seinän sisällä, joten karmilauta pitää olla ainakin sen syvyinen. Mieluummin vähän yli.


Lopultakin Pasi saatiin paikalle ikkuna-aukon tekoa varten. Laskimme reiän paikkaa alemmas ja oikealle, jotta sahan kahva mahtuisi leikkaamaan seinää sisäpuolelta. Koska kuvassa näkyvä rautapalkki ahdisti ikkunaa vasemmalta puolen. Saha ei mahtunut siltikään, joten
Pasi leikkasi oikean pystyviillon ja ylä-ja alareunan sisältä. Sitten piti mennä ulos ja tikkaille. Työturvallisuuden nimissä sahaaminen oli hiukan riskaapeliä puuhaa, mutta Pasi ei juuri epäröinyt. Ja hyvin saha näytti leikkaavan eikä hyppinyt juurikaan. Juuri sahan hyppääminen on paha juttu, koska se horjuttaa helposti sahaajan. Varsinkin jos on tikkailla 3 m korkeudessa.
Pasi sahasi isolla sahalla aukon liki kokonaan, paitsi kulmat jotka vedettiin pikkurälläkällä. ISo saha menee yli nurkista ja sei ole kivan näköistä.

Kaiken kaikkiaan hienosti tehty Pasi, kiitos kun jaksoit tulla päivän päätteeksi roikkumaan!





Kun aukko oli liki läpi leikattu, loppu jäi meidän tehtäväksi. Alku oli hankalaa, koska ensimmäisen tiilen irrottaminen oli varovaista puuhaa. Kun ei ole koskaan tiilseinää purkanut, niin ei tiennyt miten sellainen "käyttäytyy". Pelkäsin, että koko pala putoaa ulospäin ja autokatoksen päälle ja läpi. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan osat irtoili hitaasti ja varmasti, eikä karannut käsistä juurikaan. Vimeinen pala oli puolet aukosta.

Tein sPU-levystä tukkeen yön yli ja päätin jatkaa seuraavana päivänä hommaa eteenpäin.

Yöllä tuli mieleen, että kestääkö tiiliseinä esim. mahdollista hätäpoistumista. Päätyikkuna on tehty ensiksi poistumistieksi ja sitten vasta lisävaloa varten. Kävin rautakaupasta 2,5mm kulmarautaa, ja kiinnitin niitä ikkunan ympäri. Ks. kuva. Auttaako tuo mitään...?

kipsilevyt

Ennen portaiden asentamista meitä odotti yksi aika työläs pikku projekti. Pari viikkoa pihalla maanneet noin 30 kipsilevyä! Ne piti saada ylös ennenkuin reitti ylös menee tukkoon. Onneksi viikonlopuksi saapuivat paikalle Raili ja Topi ja Tiina poikineen.

Topi ja minä kannoimme levyt portaikkoon, jossa Tiina seisoi välitasanteella tuuppaamassa levyä ylöspäin. Ylhäällä Raili ja Sanna nappasivat levyn kiinni ja pinosivat ne uuteen kasaan. Onneksi sateet eivät olleet pehmittäneet niitä.

Homma saatiin tehdyksi noin tunnissa, vaikka ensimmäinen levy antoi ymmärtää että se vie tunteja. Sen verran se haki suuntaa ylöspäin. Mutta vauhtiin päästyämme levyt nousivat ylös ripeästi.

Kiitos kun olitte apuna!

portaat2

Tiistaiaamuna Markku tuli ja niin alkoi portaiden asennus. Materiaali oli tullut jo aiemmin. Hiukan jännitti, kuinka hyvin mitat pitivät paikkansa. Hyvin pitivät.

Portaiden asennus alkoi niiden kasaamisella. Askelmat koottiin kahteen kokonaisuuteen. Eli katko oli mutkassa. Sitten päätettiin kuinka paljon portaat menee ylhäällä yli tasanteen. Päätimme nostaan portaiden yläreuna n. 1,5 cm yli. Eli se tarkoitti, että portaiden alaosasta poistettiin parin sentin viipaleet. Ensin nostettiin alaosa paikoilleen ja sen jälkeen yläosa. Kun yläosa oli paikoillaan, niin se ruuvattiin seinään kiinni. Alaosa piti nostaa hiukan ylös, jotta lattian laminaatin pari palaa saatiin päivitetyksi uusiin. portaan ja seinän väliin tuli harmaata huopaa, jotta se liitos ei alkaisi narista. Lisäksi uutena työvaiheena portaiden liitoksen alapinnalle pieni siivu akryylimassaa narinan estämiseksi.

Pieni vinkki, jos Westwoodin portaat narisevat; tarkista portaiden alapinnassa oleva putoamisesteen ruuvien tiukkuus. Jos aikaa on, niin ota sellainen irti ja katso, onko siellä välissä maalarinteippiä. Jos ei ole, niin vedäpä siivu pehmikkeeksi. Se ei tartte olla aivan päästä päähän, mutta suurimmalta osin. Ja pala paikalleen ja tiukka kiristys.

Yksi jännityksen paikka oli kohta, jossa aukko alkaa, jotta millainen etäisyys portaalta siihen on. Onneksi se väli on riittävä, tosin jos innolla nousee niin silloin kopsahtaa.

Portaiden alapää tuli lattiapinnoiteen päälle. Se olisi pitänyt laittaa nousemaan suoraan betonista, koska lattiapäällysteen uusiminen on nyt vaikeampaa portaiden alta. Kyllä jälkiviisaus kirvelee...

Tämä uusi porras, vaikka onkin mäntyä, ei tule tummumaan kuin vanhempi portaikko, koska se on päällystetty tietyllä lakalla tai jotain. Harmi, se olisi sulautunut paremmin joukkoon.